Madrid: Miltä kastraatin laulu kuulosti?

Kerran Madridin(kin) suurin tähti oli kastraattilaulaja Farinelli.

Eräässä Madridin Teatro Realin useista lämpiöistä voi pysähtyä melko pienen, tumman rintakuvan ääreen. Tihrustamalla jalustasta näkee, ketä veistos esittää: Carlo Broschi oli Madridin suurimpia tähtiä 1700-luvulla. Paremmin hänet tunnettiin taiteilijanimellään Farinelli.

Carlo_BroschiFarinelli oli kastraattilaulaja, tuohon aikaan yleinen – ja arvostettu – ilmiö oopperalavoilla. Kastraattien äänenmurros pysäytettiin leikkaamalla heiltä kivekset. Näin aikuiset miehet lauloivat kuin pikkupojat – tai jotain vielä maagisempaa. Kastraattilaulajien ja koko perinteen ymmärtämisessä nimittän on tämä suuri pulma: nykyihmisen ei juuri voi tietää, miltä aito kastraatti kuulosti.

Read More

Madrid: Ooppera keskellä kaupunkia – ja bravo-huutojen suuri huijaus

Teatro Realissa kannattaa vilkaista muuallekin kuin näyttämölle – esimerkiksi sen alle.

madrid operapihaltaOopperatalo Teatro Real on seissyt Madridin keskustassa 1850-luvulta asti. Loistavalla paikalla; talon mukaan nimetyn metroaseman ja sen avanneen kuningatar Isabella II:n mukaan nimetyn aukion kulmalla Teatro Real sijaitsee aivan Madridin ytimessä. Hauskalla tavalla muun kaupungin elämä tosiaan tulee aivan oopperataloon kiinni: illan esityksen jälkeen oopperasta valuvan yleisön ottavat vastaan breikkarit, temppupyöräilijät – ja naapuritalon baarien terassit.

Oopperatalon ovet tosin ovat olleet sen historian varrella useaan otteeseen kiinni – viimeksi vuosikausia 1990-luvulla kun taloa modernisoitiin. Loistava sijainti on haaste oopperan näyttämötekniikalle: ahtaasta tontista johtuen näyttämön vierille ei voitu alun perinkään rakentaa “siipiä”. Tästä johtuen näyttämön väistötiloja piirreltiin talon alle jo 1930-luvulla – ja louhintatyöt aloitettiinkin. Homma tyssäsi kuitenkin esiin purskahtaneeseen pohjaveteen.

“Talon alla virtasi joki. Täällä liikuttiin soutuveneellä”, oopperataloa nyt vierailijoille esittelevä Fernando Rodriguez kertoo.

Read More

teatroreal orkesteri

Madrid: La traviata ja oopperan paradoksi

Madridin Teatro Real avaa Opera Platform -palvelun nettilähetyksellä La traviatastaan. Kävin katsomassa esityksen viime viikonloppuna – ja keskityin näyttämön tapahtumien lisäksi kapellimestarin niskavilloihin.


 

madrid renatoRenato Palumbolla on kyllä eloisa niska.

Jossain vaiheessa kolmetuntista La traviataa huomaan fasinoituneena miettiväni, miten paljon tunteita voi pienillä niskan ja yläselän liikkeillä viestiä. Pään käännös, olkapäiden nousu ja lyhyt jähmettyminen, sitten pään käännös toiseen suuntaan – vähin elein Palumbo kanavoi suuria tunteita. Istun aivan 52-vuotiaan kapellimestarin takana ja katseeni palaa uudestaan ja uudestaan Palumbon valkoiselle kaulukselle – ja hänen kääntyessään otsan hikikarpaloihin.

Madridin Teatro Realin La traviatan selvä tähti on Violettan roolin laulava sopraano Ermonela Jaho, mutta aivan samalla intensiteetillä esitykseen heittäytyy kapellimestarikin. Palumbo hyppii ja kyykistelee, paikoin liikuttuu johtamastaan musiikista lähes kyyneliin. Kuinkakohan mones La traviata tämä italialaiskapellimestarin uralla on? Ja sittenkin, aivan kuin Verdin sävelet menisivät miehen ihon alle. Hän johtaa orkesteria välillä silmät suljettuna, kuin antaisi vain musiikin kulkea lävitseen.

Ai niin, näyttämö on tuolla ylhäällä. Read More

Matka alkaa

Tämän road tripin alkusoitto: Mistä oikein on kyse?

villeoopperassa

Moi. Olen Ville Blåfield, 35-vuotias helsinkiläisporvoolainen toimittaja ja oopperanoviisi. Tämä blogi on tutustumismatkani eurooppalaisiin oopperataloihin. Kansallisooppera on mukana uudessa Opera Platform -palvelussa, jonka kautta kuka vain pääsee katsomaan Euroopan parhaiden oopperatalojen teoksia netitse, ja tämän mahdollisuuden innoittamana teemme yhdessä roadtripin eurooppalaiseen oopperaan. Vielä kevään aikana käymme Helsingin lisäksi ainakin Lontoossa, Riiassa ja Madridissa.

Kuten sanottu, ooppera lähetti reissuun noviisin. Tähän asti minua syvimmin koskettanut oopperakohtaus lienee tämä:

Read More