Berliini: Kohtalokas kenraaliharjoitus

Oopperaroadtripin päätösetappi koitui oopperanoviisin kohtaloksi. Berliinissä (ja Opera Platformilla) saa ensi-iltansa valtavan kaunis Jevgeni Onegin.

Berliini ulkoaOn ehkä osuvaa, että tämä eurooppalainen oopperaroadtrip päättyy juuri tähän, ajattelen katuun katsahtaessani. Kävellessäni kohti Komische Oper:n oopperataloa Berliinin Mittessä huomaan astuvani huomaamattomalle laatalle asfaltissa: ”Berliner mauer 1961-1989.”

Berliinin Komische Oper on seissyt tässä Euroopan ytimessä vuodesta 1892. Berliini, Saksa ja Eurooppa sen ympärillä ovat moneen kertaan muuttuneet – kaupunki on tuhoutunut ja jälleenrakennettu, jaettu ja yhdistetty – mutta Komischen päänäyttämö ja suuri sali kattokruunuineen on kestänyt ajan myllerrykset.

Berliini saliJos haluaa, jotain maagista voi nähdä siinä, että nimenomaan oopperasali on säilynyt, sillä jopa koko muu rakennus sen ympäriltä tuhoutui toisessa maailmansodassa. Nykyisin oopperatalo onkin arkkitehtoonisesti omituinen sekoitus, jossa 60-lukulaisen laatikkokuoren sisällä siirrytään lämpiöstä toiseen astuttaessa 1800-luvun oopperapalatsiin.

Roadtripillä olen liikuttunut klassisesta La Traviatasta Madridissa ja modernista Katja Kabanovasta Oslossa. Nähnyt Shakespearea oopperatulkintana Provencen tähtitaivaan alla ja koittanut sulatella yltäkylläistä puolalaista kansallisromantiikkaa Varsovassa. Oslossa jaoin hostellihuoneen juuri vankilasta vapautuneen runoilijan kanssa, Lontoossa pääsin kurkistamaan kuninkaallisen oopperan silkkivarastoihin puvuston mainioiden mimmien kanssa.

Mutta nyt Berliinissä, viimeisellä etapilla, lopulta tapahtuu se, jota olen pitkin matkaa pelännyt. Nukahdan oopperan katsomoon.

Näytös on Komische Oper:n kenraaliharjoitus Tšaikovskin oopperasta Jevgeni Onegin (1879), jonka ensi-ilta striimataan sunnuntaina suorana Opera Platformin kautta. Berliinin uuden tulkinnan on ohjannut Komische Oper Berlinin taiteellinen johtaja Barrie Kosky:

Onegin-ooppera perustuu Puškinin samannimiseen romaaniin (tai runoteokseen). Tapa, jolla venäläinen Tšaikovski rusikoi uudeksi teokseksi joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin ilmestyneen maanmiehensä kirjan, tuo mieleen juuri Helsingissä Kansallisoopperassa nähdyn Šostakovitšin Nenän. Oman aikansa oopperakerrontaan tuskastunut Šostakovitš otti uuden sävellyksensä pohjaksi Gogolin absurdin kertomuksen edelliseltä vuosisadalta, jotta ainakin pääsisi eroon oopperoiden iänikuisista sankaritarinoista ja kolmiodraamoista.

Berliini JevgeniSiihen yhtäläisyydet loppuvatkin, sillä tarinaltaan Jevgeni Onegin on juuri sitä itseään: raastava kolmio- tai neliödraama, jossa päähenkilöt tilittävät kiellettyjä tunteitaan toisilleen dramaattisissa yleisölle lauletuissa kirjeissä. Ja jos Šostakovitšin Nenä oli aikansa punkia, on Tšaikovskin Onegin siinäkin kamarikelpoisempi. Komische Oper:n dramaturgi Simon Berger (jonka haastattelun postaan tänne blogiin vielä ennen sunnuntain ensi-iltaa) kuvaili sävellystä minulle ennen kerraaliharjoitusta jopa ”helpoksi”. Mutta se, mikä ehkä harjaantuneemmalle oopperantuntijalle on helppoa tai kliseistä sävelkieltä, on kaltaiselleni noviisille helposti lähestyttävää ja melodista – yksinkertaisesti kaunista. Bergerkin tosin myöntää, että juuri siksi se Onegin on musiikillisesti niin “viettelevä” teos.

Niin viettelevä, että Tšaikovskin kaihoisat sävelet suorastaan tuudittavat, kirjaimellisesti. Kesken kolmiodraaman kolmetuntisen kenraaliharjoituksen havahdun vieressäni istuvan rouvan hymyyn. Näyttämöllä eletään jo aivan eri tilannetta kuin viimeksi sinne katsoessani. Olen tosiaan nukahtanut kesken toisen näytöksen.

Hetken häpeän jälkeen hymyilen itsekin. En ehkä ollut historian ensimmäinen tai viimeinen oopperan pehmeään penkkiin torkahtanut, enkä sammunut mielenosoituksellisesti tai moukkamaisuuttani. Syytän Tšaikovskin säveliä, Komische Operan ensemblen laulajien, erityisesti pääroolien jumalattoman kauniita ääniä ja tulkintaa – ja matkaväsymystä.

Lienee aika pakata reppu ja suunnata kotia kohti.

PS. Jevgeni Oneginin ensi-ilta on siis katsottavissa suorana ja ilmaiseksi tänä sunnuntaina 31.1. klo 19 alkaen Suomen aikaa Opera Platformin kautta. Dramaturgi Simon Bergerin haastattelu ilmestyy tässä blogissa ennen esitystä sunnuntaina.


We’ve reached the last stop of this road trip: Komische Oper of Berlin. Thursday evening I got to attend the dress rehearsal of their Yevgeny Onegin. The premiere will be live streamed via Opera Platform on Sunday.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *